Yritän elellä niin suomalaista elämätä kuin mahdollista täällä Ranskassa näiden ranskalaisten ympäröimänä. Näillä näkymin en pääse Suomeen ennen kesää 2011 ja odotus tuntuu tosi kurjalta ja pitkältä. Mulla ei ole yhtään suomalaisia ystäviä tai työkavereita, en puhu suomea kenekään kanssa täällä (nooh, mun mies osaa muutaman sanan suomea). Suomen kesästä kaipaan mökkeilyä, saunomista, yöuintia, suomalaisia marjoja jne.
Lauantaina suunnittelin jälkkäriksi mustikkamaitoa. Hommasin mustikat ja maidot, kunnes viime hetkillä appivanhemmat ilmoittivat tulevansa meille syömään. Tiesin, ettei mustikkamaito heille kyllä maistu. Ehdotin miehelle, että syödään mustikat seuraavana päivänä, mä tuon jäätelöä pöytään.... Mies vaan selitti jo jotain suomalaisesta perinteestä ja mustikkamaidosta vanhemmilleen. Anoppi katteli nenän varttaan pitkin ja kysy multa, etteikö kermavaahto sopis paremmin mustikoiden kanssa. Sanoin, että syökää miten haluatte mä voin hakea sitä kermaakin. Anoppi sitten sanoi siihen, että ei ei, hän syö niin kuin tekin.... ja naamasta kyllä näki, ettei maito maistunut ollenkaan. Appiukko taas hörötti ja nauroi mun jälkiruoalle pitkän tovin, kaatoi viinipullosta punkkua mustikoilleen ja sanoi, ettei hän mitään maitoa syö... Nauroin kohteliaasti hänen vitsilleen, tokaisin, että tuo on lähinnä Sangriaa... Mutta joo, menipä v*turalleen taas mun yritys nauttia pienestä suomalaisesta jutusta... ja jäi vaan paha mieli ja tiedän, että appiukolta saan kuulla tästä mustikkamaitojutusta vähintään jouluun asti. :(
13 kommenttia:
Voi harmi. Kun mustikkamaito oikeasti on hyvää!
pinea: Mukava kuulla, etten oo ainoa joka tykkää mustikkamaidosta Ranskassa! :) Harmitti kyl aika paljon tuo episodi viikonloppuna, mutta nyt jo naurattaakin. Enskerralla taidan silti syödä mustikkani ihan itekseni tai en ainakaan kutsumattomille vieraille tarjoile kun eivät näköjään ymmärrä hyvän päälle. Helmiä sioille ;)
Mikäköhän ranskalaisilla on maitoa vastaan? Mun mies inhoaa maitoa, eikä juo sitä minkään kanssa.
Tosin vein pääsiäisenä tuliaisiksi mämmiä (heh heh) ja miehen vanhemmat kyllä maistoivat ihan maidon kanssa niin kuin kuuluukin. Mies ei edes pientä tilkkaa.
Maito taitaa ollakin kovin suomalainen juttu. Me käytämme sitä moneen juttuun: keitoissa (kesäkeitto), vispipuuroon, mämmiin... ihan vaan ruoan kanssa...
Niin ja mieti mieheni syö muroja sekoittaen ne teehen!! Voitko kuvitella, yök! Eli ei maitoa edes murojen kanssa...
Avelina: En tiiä miks ranskalaiset ei tykkää maidosta. Oisko sitten täällä viinimaassa vaan harjoituksen puutetta, kun ei maito maistu ? :) Tosiaan Suomessahan maitoa juodaan ruokajuomanakin kokoajan ja käytetään tosi moneen juttuun.
Ohhoh! Murot sekotettuna teehen kuulostaa kyllä aikas oudolta yhdistelmältä! :) Chacun son goût ;)
..Mäkin voisin joku pääsiäinen järjestää kunnon suomalaisperinteisen pääsiäisaterian mämmillä & maidolla appivanhemmille! Saas nähdä mitä siitä sitten sanoisivat! :)
maito on todella hyvin suomalainen tai pohjoismainen juttu. ja luultavasti, mitä vähemmän sitä on tottunut juomaan, sitä huonommin sen myös sulattaa. onkohan mustikatkaan ihan saman makuisia kuin Suomessa? se on minusta niin kokonaisvaltainen elämys, siihen tarvitaan paitsi maitoa ja mustikoita, niin myös suomalaisia maisemia!
asutko niin kaukana meistä muista bloggaajista, ettet pääsisi koskaan juttelemaan suomea meidän kanssa? tiedän, että joskus on ikävä omaa äidinkieltään. onneksi sentään kirjoitat ja voidaan jutella näin netin välityksellä, vai mitä?
Airelle: Joo, suomalaisissa maisemissa mustikkamaito tietysti pitäisi syödä! :) Tuntuu vaan hurjan pitkältä tuo kahden vuoden odotus. Mustikat oli mielestäni kuitenkin hyviä ja ajatus oli syödä mustikat ilman "arvostelevia ranskalaisia" mutta tulivat sitten paikalle aika yllättäen. Tuskin olis muuten koskaan tullut tarjottua appivanhemmille mustikkamaitoa -ainakaan Ranskassa. Kaikkea sitä sattuukin. :D
Asun Pariisin lähellä eli kyllähän Pariisissakin tietysti suomalaisia riittää (ja ties vaikka tässä ihan lähelläkin joku). En vaan ole vieläkään ehtinyt sosiaalistumaan suomalaispiireissä. Olis tietysti kiva puhua Suomea silloin tällöin. Ainakin tosiaan netissä tämä onnistuu bloggareiden kanssa.
pariisin suomalaiset löydät esim
http://pariisini.com/
jos olet facebookissa, siellä on parikin Ranskan suomalaisryhmää.
Airelle: Kiitos!
Kiva, että uskalsit kuitenkin tarjota erikoista herkkua! Luulisi, että appivanhempasi olisivat mielissään saadessaan maistaa jotain uutta ja erikoista... En minäkään innoissani ollut, kun ekaa kertaa pääsin osterilautasen eteen, maistoin kuitenkin kohteliaasti ja jätin herkut niille joille ne paremmin maistuvat.
Muistan kerran, kun tein anoppilassa nakkikeittoa ja kaikki oli vähän et, ahaa tämmöstä evästä, mutta maistoivat ja pikkuveli otti vielä lisääkin. Ei helmiä sioille sanon minä :D
Ja piti vielä sanoa, että täällä Ranskassa asuessa on tullu tosi paljon uusia herkkuja vastaan ja reippaasti maistamalla on löytynyt ihan mahtavia juttuja :)
Sanna: Joo, mulla kävi just samalla tavalla ostereiden kanssa kuin sullakin. :) Sitten sammakoiden, Andouillette- makkaroiden tai siansorkkien ihanuutta en oo vielä ymmärtänyt.. Mäkin kyl koitan maistaa kaikkea rohkeesti. Ja totta, että tää ranskalainen ruokakulttuuri on aivan omaa luokkaansa. Kaikkia ihania ja huippu hyviä uusia ruokia tulee kokoajan vastaan! :)
Tiedän hyvin tunteen.. itse tein joulupöytään vietäviksi porkkana-, peruna- ja lanttulaatikot sekä tein älyttömän kasan piparkakkuja jotka koristelin huolella. Kaikki tämän perheen äidin pyynnön takia.
Lopputulos : laatikoille nyrpistettiin nenää, kritisoitiin porkkanalaatikon valmistustapaa ja piparithan ei ollu syötäviks vaa tarkotus oli ripustaa ne joulukuuseen koristeiks, hei haloo miks me ny pipareit syötäs?
Hieman hampaita kiristellen jaksoin hymyillä.
SnowFlake: Onpa harmi, että näit paljon vaivaa suomalaisten jouluruokien eteen ja leivoit pipareitakin, eikä sitten kelvannut. Höö.
Mulle kyl kävis taatusti ihan samalla tavalla anoppilassa laatikkojen tai vaikka jonku rosollin kanssa, enkä oo sit oikeen viitsinyt suomalaisia jouluruokia täällä valmistellakaan.. ja kun sitä ranskalaistakin jouluruokaa on kuitenkin niin paljon.
Lähetä kommentti